Huhtikuu

Pellon päällä vastatuulessa harakka matkalla mahdollisuuksiensa mukaan.

Lumen läpi kynnöksen tyrskyt purkavat maan pakotusta.

Mieli kuin pilven lyijyinen vesi.

Syksy

Syksy saa vaan minä en vain näytä ennättävän lepäämään iltapäivän pysähdykseen, jolloin kiire katoaa voimien ehtyessä, kun tietoisuus uuden ponnistuksen välttämättömyydestä jo vaivaa mieltä.

Aikaa olisi valmistautua hämärän tuloon punnita unohtuneiden pyrkimysten, tehtyjen tekojen ja himmenevien päämäärien heikosti hahmottuva suhde.

Aina on jokin alkamassa tai kesken.

Yhä vaativat asiat ja seikat maailman objektiiviset kiintopisteet toisinaan toimenpiteitä.

Seesteinen on sana jonka keksi kiireetön huoleton herra unen alla juodessaan viiniään varjoisella verannalla.

Öisin näen hyvin

Öisin näen erityisen kirkkaasti.

Erotan rakenteet hahmotan prosessien kulun. Uskon tunnistavani puheiden kaiusta merkittävimmät äänenpainot. En anna enää johtaa itseäni harhaan.

Aamun tullen havaintoni heikkenevät. Valo piilottaa sen minkä juuri luulin ymmärtäneeni. Äänten viritessä korvieni kohina saa takaisin suhteellisuutensa.

Tulen riippuvaiseksi valmiista selityksistä.

Puolue

Älkää ymmärtäkö minua väärin: en suinkaan halua hävittää puolueita.

Mutta puolue ei korvaa yhteiskuntaa sen elävää kudosta eikä edusta ihmisiä

joita se ei edusta.

Asiat muuttuvat ajassa.

Kuulun itsekin puolueeseen vaikka se on lopetettu ainakin melkein.

Eikä sitä koskaan ennättänyt ollakaan muualla kuin ajatuksissani ja toiveissani keskeneräisissä oloissa kasvaneissa.

Olen päässyt siitä eroon tullut kokemuksessa rikkaammaksi ja köyhemmäksi kuten maailma nousukauden jälkeen.

Koneista

Koneet ovat yksinkertaisia.

Kiertokanget melskaavat laakereiden vakaassa ohjauksessa.

Vipujen itsetietoisessa nyökkäyksessä toimii kirkas järki. Koneen käsittäminen ei ole ylivoimaista minulle. Kun opin uuden keinon ymmärrykseni saa täydellisen muodon.

Olen siitä iloinen, mutta ihmiseen en usko ehtiväni.

Esineenä radio

Esineenä radio on mitä rakastettavin. Eräitä ehtoja on kuitenkin täytettävä.

Siinä saisi olla nappuloita käänneltäväksi sekä viisari liikuteltavaksi samoin kuin asteikko aalloille ja asemille.

Mielellään se voisi olla puuta ja valaistu niin että siitä iltahämärissä huoneen seinälle heijastuisivat maailman valot.

Eikä olisi haitaksi jos kuuluisi hiljainen hurina joka ukkosen mentyä kun radio uudelleen avataan antaisi lapselle keveän unen.

Runot

Nuoruudessani autoin siirtotyöläisiä tekemään tietä helsinkiläisille.

Kun iltapala oli syöty ja ulkona satoi eikä minulla ollut minnekään menoa kirjoitin usein runoja.

Ne eivät olleet hyviä.

Lisäksi pelkään olleeni turhamainen koska toivoin jonkun näkevän ne pöydälläni.

1992